31. toukokuuta 2013

Opettajat ulos luokista – radioon!


Mitä ihmettä? Nuoret lukiolaiset haastattelevat oppitunnillaan pian ammatillisiksi opettajiksi valmistuvia aikuisia monikulttuurisuudesta, kansainvälisyydestä, kestävästä kehityksestä, opettajan työssäjaksamisesta? Voiko näinkin opiskella, eikö kuvion pitäisi olla toisinpäin, opettaja opettaa ja nuori opiskelija kuuntelee?

-Kyllä näin voi opiskella, vakuuttavat Sammon keskuslukion viestintälinjan koordinaattori Jouni Sarpola ja TAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Annukka Tapani. Idea yhteistyön laajentamiseen virisi vuonna 2012, jolloin Sarpola opiskelijoidensa kanssa oli kertomassa opettajaopiskelijoille teemasta ”nuoret ja sosiaalinen media”. –Silloin mietimme, mitä muuta voisimme yhteistyössä tehdä, oppilaitoksemme kun sijaitsevat fyysisestikin lähekkäin, melkeinpä kadun molemmin puolin.

Opettajaopiskelijat ovat opintojensa loppuvaiheessa usein tuottaneet jo monta kirjallista raporttia, lisäksi heidän pitäisi opettajina pystyä myös muunlaiseen ilmaisuun, sillä opettajakin saattaa eri tilanteissa päästä tai joutua median kanssa tekemisiin. –Ajattelimme, että radiotyön kurssin ja opettajaopintojen oppimistehtävien yhdistäminen haastatteluiksi voisi olla toimiva ratkaisu, toteavat Sarpola ja Tapani. Onneksi myös radiotyön kurssin opettaja Tapio Ylinen innostui aiheesta. –Opiskelijoiden kannalta on hyvä, että he saavat ”oikeita” haastateltavia, näin tulee aidompi tunnelma kuin vain opiskelijakavereita haastatellen. Lukion opiskelijat olivat valmistelleet kysymykset teemoistaan etukäteen ja opettajaopiskelijat olivat hankkineet perusteluja mielipiteidensä tueksi mediaseurantaa tekemällä ja aineistoihin perehtymällä. Oppimistehtävät käsittelivät opettajan työn yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja opettajaa työyhteisön jäsenenä, joten mikä sen parempi vaikuttamisen paikka kuin tulla ulos luokasta ja puhua asioita ääneen. Radiohaastattelut esitetään radio Moreenissa toukokuussa.

Haastattelut toteutettiin Sammon keskuslukion viestinnän tiloissa. Samalla opettajaopiskelijoille tarjoutui tilaisuus nähdä lukion käytänteitä ja oppimisympäristöä – lukiossakin siis on mahdollista tehdä ammatillisia valintoja. Lukiolaiset olivat valmistautuneet haastatteluihin hyvin, vaikka teemat ehkä eivät olleet heille kaikkien kiinnostavimpia. –Jos mielii toimittajan työhön, on hyvä tottua käsittelemään erilaisia teemoja. Aina kun ei työssäkään pääse valitsemaan, mistä aiheesta juttu tehdään, painottaa Jouni Sarpola. –Uusiakin ideoita yhteistyön saralla on viriämässä ja tätä kokeilua kannattaa jatkaa. Opettajaopiskelijoille pitää painottaa jatkossa vielä enemmän valmistautumisen tärkeyttä: vaikka aina ei pyydetäkään kirjallista raporttia ja sen palauttamista ryhmänopettajalle, se ei tarkoita, että oppimistilanteisiin voi tulla ”kahta kättä heilutellen”. Sitäkin valitettavasti näkee, opettajaksi valmistuvillakin, harmittelee Annukka Tapani.

Toisaalta tarvitaan myös oppimistilaisuuksien näkemistä ja niihin rohkeaa tarttumista – tämänkin yhteistyön alku syntyi vanhempainillassa, jossa Tapani oli kuuntelemassa, kun Sarpola opiskelijoineen esitteli viestintälinjan toimintaa. Oppimista, oivalluksia ja ideoita voi siis syntyä silloinkin, kun opettaja ei niitä erikseen osoita. Avoin ja luova mieli eivät ole haitaksi ammatillisellekaan opettajalle, siksi verkostot ja toisilta oppiminen ovat tärkeitä, myös työssäjaksamisen kannalta. Estradi on siis avattu, mitä tehdään seuraavaksi?

teksti: Annukka Tapani

Päivitys 13.6: Radio Moreenin ohjelma löytyy tallenteena täältä: http://home.tamk.fi/~emanni/MurrosRadio2013.mp3

28. toukokuuta 2013

Opiskelija on tärkein



TAMKissa vietettiin tänään johtavan opinto-ohjaajan Anne Mustosen läksiäisiä. Juhlapuheessaan (kuten aina toiminnassaan ja myös TAMKin opo-tiimin toiminnassa) Anne korosti opiskelijalähtöisyyttä. Opiskelijan tulee olla aina toimintamme keskiössä ja toimintojamme tulee aina tarkastella opiskelijan näkökulmasta – miten asia näyttäytyy opiskelijalle.  Näin myös silloin, kun mietimme uudelleen prosessejamme. Myös opiskelijoiden arvostuksen, tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen kohtelun sekä moniammatillisen työskentelyn opiskelijoidemme parhaaksi tulee olla toimintamme lähtökohtia. Tämä pätee kaikissa koulutuksissa ja kaikissa oppilaitosmuodoissa. Kiitos Anne, että jälleen kerran nostit esille tämän arvokkaan asian!

23. toukokuuta 2013

Checklist for Inclusive Learning Environment



TAOKK is running an ESF-funded project called Disseminating Inclusive practices (DIP). Disseminating Inclusive Practices project focuses on preventing youth exclusion and increasing inclusion. These themes are an important development focus area for upper secondary and university education in Europe and in Finland. The DIP -project has continued directly disseminating and further developing the innovations and processes created in former ESF projects in an international work environment. These former projects have created and developed inclusive models which support social development for vocational education and universities. The themes of Disseminating Inclusive Practices project are accessibility in education, guidance and special guidance, special needs education, preventing drop-outs as well as promoting the students’ participation and commitment.

The first results of this two-year project will be presented in ATEE Conference. This conference will be held in Halden, Norway in August 2013. The DIP -project team is having a poster session in this conference. In this poster session we will present a practical tool for evaluating and developing inclusive learning environments. The aim of the poster session is to create a general overview of the key elements comprising inclusive learning environment and give some perspectives for developing student involution and participatory learning. In addition, this poster session gives an overview of the project Disseminating Inclusive Practices. 


The checklist for inclusive learning environment includes themes such as promoting student involution, enhancing participatory pedagogy and learning in educational institutes as well as developing regional cooperation and multiprofessionalism. The checklist is a practical tool for teachers and administrative staff and this list is aimed at describing and evaluating the present state of inclusive learning environment. Checklist includes the critical elements of inclusive learning environment and gives guidelines to developing inclusive practices.

See more about the DIP -project in project blog: http://disseminatinginclusive.blogspot.com

 


22. toukokuuta 2013

Avoimet ja suljetut virtuaalitilat


TEKSO-hanke testaa ja kokeilee

TAOKK TEKSO-hankkeen myötävaikutuksella sosiaalinen media tulee aikaisempaa näkyvämmin esiin näkökulman 3 yhteydessä Tampereen perjantain opettajakoulutusryhmissä. Asiaa pohjustettiin nyt keväällä ”Minä ja SOME” –tarinoilla, joilla kerätään lähtötietoja ja tuntumaa opettajaopiskelijoiden suhtautumisesta sosiaalisen median käyttöön. Maija Kärnä opasti opiskelijoita lisäksi sosiaalisen median työkaluihin syksyn NK3-opintoja silmällä pitäen. TEKSO-hankkeen luonteen mukaisesti SOME on käytössä hankkeen toimijoiden ja opettajatiimin yhteydenpitovälineenä. Hankkeen työryhmä keskustelee Facebookissa suljetussa ryhmässä, jonne talletetaan myös kokousmuistiot ja vastaavat asiakirjat.  Opettajatiimin arkipäivän yhteistyön välineeksi on puolestaan muodostettu yhteisö Google+ palveluun.  Toivon mukaan sosiaalisen median soveltamiseen liittyvät ilot ja surut voidaan kokea autenttisesti toimimalla näissä palveluissa paitsi varsinaisen oppimisen ohjauksen yhteydessä myös hankkeen hallinnoinnissa.  Uusi OPS tuo tiimiopettajuuden TAOKK:n toimintamalliksi. Tiimiopettajuuden pilotointi on TEKSO hankkeen yksi tavoitteista.

Avoimet vai suljetut yhteisöllisen toiminnan ympäristöt?

Siirtyminen uuteen OPS:iin TAOKK:ssa tuo esiin monia kysymyksiä ja ratkaistavia asioita. Joudumme varmaankin sopimaan pelisäännöistä myös sosiaalisen median käyttöön liittyvistä asioista. TEKSO-hankkeen aikana kerätyt kokemukset tulevat olemaan hyvänä apuna pohdinnoissa. Onko parempi toimia organisaation sisäisissä verkkoympäristössä, kuten esim. Tabula kuin avoimissa sosiaalisen median palveluissa, kuten esim. Facebook, Google+ tai vastaavat?
Yhteisöllistä toimintatapaa verkossa tukevat sellaiset työkalut kuin wikit ja blogit, chatit ja videoneuvotteluohjelmat sekä erilaiset yhteisöt, joihin voi syöttää tietovirtaa, jakaa materiaalia ja linkkejä. Verkossa yhteisöllisesti voi toimia samanaikaisesti, eriaikaisesti, paikallisesti ja mobiilisti.  Siis monipuolisesti ja kaikkiallisesti. Jos käsitämme yhteisöllisen toimintaympäristön suurin piirtein näin, niin perustoiminnot on hoidettavissa joko avoimien ilmaisten sosiaalisen median palvelujen kautta tai sitten vaihtoehtoisesti suljettujen organisaation sisäisten järjestelmien kautta (Tabula, AdobeConnect, Lync, jne.). Todennäköisesti toimiva vaihtoehto tulee olemaan hallittu yhdistelmä edellisistä.
Avoimet SOME palvelut ja toisaalta organisaation sisäiset palvelut eivät käyttäjän näkökulmasta periaatteessa eroa toisistaan paljon. Esimerkiksi Google+ ja Facebook palveluihin voi muodostaa suljettuja ryhmiä ja yhteisöjä, joihin ei ole oikeuksia kuin määritellyillä henkilöillä. Avoin ei tässä tarkoita siis sitä, että kaikki asiat ovat avoimesti kaikkien nähtävillä. Ehkä keskeiset asiat, jotka nousevat esiin, ovat tietosuojan luotettavuus, yksityisyyden suoja ja aineiston tekijänoikeudet sekä se, että organisaation sisäisissä palveluissa voi olla mukana ainoastaan, jos on organisaation jäsen. Tällä hetkellä Tabula on käytössä kaikilla TAOKK:n opiskelijaryhmillä ja opintojen etenemistä ohjataan sen avulla. Opettajasta ja opiskelijaryhmästä riippuen Tabulasta singahdetaan avoimen sosiaalisen median palveluihin hakemaan tietoa, vaihtamaan ajatuksia, keskustelemaan ja kirjoittamaan yhteisöllisesti tuotoksia. TEKSO-hankkeen tavoitteena on lisätä ja laajentaa tätä avoimen sosiaalisen median osuutta opinnoissa eli siirtää painopistettä enemmän avoimen sosiaalisen median suuntaan.  Tällä hetkellä avoimen SOME:n yhteisöllisen toiminnantyökalut ovat kehittyneempiä ja toimivampia kuin esimerkiksi Tabulassa olevat vastaavat toiminnot. Sosiaalinen media on nopeasti kehittyvä alue ja nyt emme tiedä, mitä palveluja sieltä on huomenna saatavissa oppimiseen ja opetukseen liittyen.

Z-sukupolvi haastaa 

Onko z-sukupolvella olemassa erikseen työ-roolia? Vai muuttuuko oleminen z-sukupolven myötä kokonaisvaltaiseksi tapahtumien, kokemusten, tekemisten, työn, perheen, harrastusten, kavereitten kanssa seurustelun, uusien asioiden oppimisen ja arkiselviytymisen jatkumoksi? Onko virtuaalielämän ja ”live” elämän raja hämärtynyt? Miten TAOKK:ssa vastaamme uuden digisukupolven moniin haasteisiin?