14. marraskuuta 2017

Kiinanopettaja

Jun Liu
Ammatillinen opettajankoulutus TAOKissa 2014


Työskentelin Kiinassa teollisuuden palveluksessa noin 10 vuotta. Suomeen muutin vuonna 2000. Suomessa olen työskennellyt mm. Nokialla, TAMKissa ja Tampereen kaupungilla.

TAMKissa olen opiskellut tradenomiksi 2011 sekä suoritin ammatillisen opettajankoulutuksen vuonna 2014. Nyt opiskelen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

Opettajankoulutuksen jälkeen olen opettanut kiinaa. Opettajankoulutus oli tärkeä minulle. Sain paljon uusia ajatuksia koulutuksesta ja opettajalta. Käytän opiskelemiani tietoja ja taitoja työssäni työelämässä, ne ovat tosi hyödyllisiä.

Jun Liu

Asiantunteva opettaja vai opettava asiantuntija?

Virve Antinoja
Ammatillinen opettajankoulutus englanninkielisessä ryhmässä TAOKissa 2016


Ammatillisen opettajan työ edellyttää hyvää itsetuntoa

Syksy alkoi kauhunsekaisissa tunnelmissa, kun kesälomalta palatessa sain kuulla minulle suunnitellun opetuskuorman määrän. Olin iloinen, että sain paljon opetustyötä – sitähän olin jo pitkään toivonut. Samaan aikaan olin kauhuissani! Ehdinkö valmistella uudet opintojaksot muiden töiden lomassa, osaanko suunnitella opiskelijoille lisäarvoa tuottavia opintokokonaisuuksia sekä oikeita asioita mittaavan arvioinnin. Myös käytössä oleva verkko-oppimisympäristö huolestutti, koska en ollut käyttänyt sitä pitkään aikaan. Mitä jos epäonnistuisin kaikessa ja syksystä tulisi stressaavin aika ikinä?

Valmistuin filosofian maisteriksi vuonna 2000 Oulun yliopistosta. Opiskelin pääaineena informaatiotutkimusta, sivuaineina luin mm. markkinointia, sosiologiaa ja kasvatustieteitä. Työllistyin Centria-ammattikorkeakouluun heti valmistuttuani. Ensimmäiset viisi vuotta toimin informaatikkona kaupallisessa tietopalvelussa. Sen jälkeen sain kaksi lasta ja vietin hoitovapaalla viisi vuotta. Palasin takaisin töihin vuonna 2010, jonka jälkeen olen saanut tehdä monenlaisia mielenkiintoisia työtehtäviä. Olen mm. vastannut yksikön viestinnästä ja markkinoinnista, toiminut koulutuspäällikkönä ja projektipäällikkönä sekä verkostokoordinaattorina. Tällä hetkellä toimin tutkimus- ja kehitysyksikössä projektisuunnittelijana, markkinoin messupalveluja ja edustan Centriaa ydinvoimaan ja suurhankkeisiin liittyvässä koulutusverkostossa. Opetustehtäviä olen tehnyt Centria-uran alusta saakka, vuodesta 2000. Informaatikkona opetin akateemista tiedonhakua ja myöhemmin olen opettanut viestintää. Tänä syksynä opetusrepertuaariini tuli TKI-toiminta –opintojakso sekä suomen kielen opetukset vieraskielisille opiskelijoille.

Pedagogiset opinnot suoritin TAOKssa valmistuen jouluna 2016. Onnittelin itseäni jo opintojen kuluessa ja varsinkin valmistumisen jälkeen hyvästä valinnasta: kansainvälisessä, englanninkielisessä ryhmässä suoritetut opinnot antoivat uusia näkökulmia oppimiseen ja oivaltamiseen. Ja sitähän opetus ja oppiminen parhaimmillaan on! Että näet välillä asioita muustakin kuin omasta näkökulmastasi. Opettajat Sisko ja Jori olivat myös mitä parhaimpia oppaita opettajaksi oppimisen polulla. Valmiita vastauksia ei annettu, mutta hyviä kysymyksiä tarjoiltiin. Pedagogisten opintojen aikana oli hyvä olla välillä opiskelijan roolissa. Kun annettiin mahdollisuus, niin halusin suorittaa opintoja mahdollisimman paljon verkon välityksellä. Sain tuntumaa mitä etänä läsnäoleminen on. Nykyinen monimuotototeutus tarjoaa mahdollisuuksia, mutta vaatii myös paljon. Opettajan pitää osata käyttää teknologiaa, joka ei kuitenkaan saa varastaa huomiota opetettavalta aihealueelta.

Aiemmin aina esittelin itseni uudelle opetusryhmälle opettavana asiantuntijana. Tunsin olevani pedagogisesti epävarma, mutta asiantuntemukseni työhöni liittyvissä asioissa antoi itseluottamusta. Tänä syksynä olen ajatellut, että alan olla jo asiantunteva opettaja! Mahtava tunne! Tiedän, että olen opettajaksi oppimisen alkutaipaleella ja paljon on vielä opittavaa ja koettavaa, mutta olen jo varma osaamisestani. Osaan suunnitella (ainakin teoriassa) hyvän opintojakson, osaan ottaa monia asioita huomioon ja olen avoin kaikelle opiskelijoiden antamalle palautteelle. Olen huomannut, että varmalla suunnittelupohjalla kestää paremmin opiskelijoilta tulevaa palautetta.

Miten sitten selvisin syksyn aloitushaasteista? Juttelin avoimesti Kokeneelle Kollegalle huolenaiheistani ja sain pelastavia neuvoja sekä opintojaksojen suunnitteluun että käytössä olevan oppimisympäristön hallintaan. Syyskuu ja lokakuu menivät kauhun- ja onnentunteiden vaihdellessa. Varsinkin suomen tunneilla minusta tuntui välillä ihan huijarilta. Olenko paras opettamaan verbien taivutusta ja partitiivin käyttöä, kun en itsekään ole mikään kielinero. Kokenut Kollega helpotti oloani toteamalla, että osaan suomea kuitenkin enemmän kuin opiskelijani. Tottahan se tietysti on, mutta haluaisin olla oikein hyvä opettaja – kaikille! Haluan, että opiskelijat kokevat oppivansa. Haluan myös, että opetukseni vaikuttaa suunnitelmalliselta ja että pääsemme yhdessä tavoitteisiin. Olen hieman huojentunut, koska olen huomannut, että opiskelijat havaitsevat innostuneisuuteni ja se pönkittää heitä ja myös minua parempiin suorituksiin.

Opettajan työ vaatii hyvää itsetuntoa! On oltava tietoinen valinnoistaan ja osattava tarpeen vaatiessa perustella ne. On kestettävä monenlaista palautetta, myös hyvin kriittistä. Ammatillisella puolella opettaja saa ottaa osaamisensa hyvin laaja-alaisesti käyttöön. Käytännössä laaja-alaisuus tarkoittaa sitä, että väistämättä jossain vaiheessa uraa joutuu epämukavuusalueelle (opettamaan jotain, josta ei ole kokemusta tai jota ei ole koskaan opettanut). Mutta se tunne, kun kaiken epävarmuuden, ponnistelun, stressin ja työn jälkeen yksikin opiskelija kiittää opetuksesta ja oppimisesta! Se tunne on kaiken vaivan arvoinen.

Virve Antinoja

Liiketaloutta sote-opiskelijoille


Tiina Wickman-Viitala
Ammatillinen opettajankoulutus TAOKKissa 2009


Olen liiketalouden lehtori, ja opiskelin opettajaopinnot TAMKissa, TAOKK 08TaMa-ryhmässä. Olin aloittanut PIRAMKissa opettajana vuotta aiemmin, syyskuussa 2007. Ohjaajanamme toimi Sirpa Levo-Aaltonen – nykyään työhuoneemme samassa kerroksessa B5:ssa!

Nyt syksyllä 2017 alkoi siis minun 11. vuosi opettajana, tosin viimeiset vuodet ennemminkin ohjaajana ja valmentajana, sillä olen ensimmäisten joukossa suorittanut Proakatemian valmentaja-opinnot, aloittaen jo 2013 Veijo Hämäläisen johdolla.

Pääsin ’sisälle’ opettajan työhön Pirkanmaan ammattikorkeakoulun Ikaalisten yksikön kautta, ja tuolloin vielä oli olemassa agronomiyksikkö, jossa opetin Tampereella kirjanpitoa. Pirteria-ruokalassa tutustuin PIRAMKin opettajiin, ja jossain vaiheessa tuli tarvetta talouden opettamiselle sen aikaisissa erikoistumiskoulutuksissa, mm. Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla, sekä sote-puolen YAMK-opinnoissa.

Olen erityisen innostunut kouluttamaan juuri sote-puolen opiskelijoita, koska olen kiinnostunut terveysasioista, erityisesti terveyttä ylläpitävistä toiminnoista, kuten ruokailusta ja liikunnasta. Olen aiemmalta koulutukseltani farmaseutti, kauppatieteiden maisteriksi opiskelin vasta sen jälkeen. Sote-puolen opiskelijoilta olen itse oppinut paljon, ja kontaktiopetusten keskustelujen myötä – aiemmin hyvään aikaan, nyt opintojakso on mennyt verkkoon – sain monet sote-asiantuntijat innostumaan taloudesta ja havaitsemaan sen ymmärtämisen tärkeyden näin niukkojen resurssien aikana.

En olisi koskaan voinut kuvitella olevani opettajan uralla, ja vieläpä nauttia tästä työstä! Pidän siitä, että työajat ovat muuttuvia ja joustavia, opiskelijoiden kohtaaminen ja ohjaaminen on aina mielenkiintoista, ja nuorten ihmisten kanssa työskentely antaa itselle perspektiiviä. Yrittäjyys- ja talousaiheiden opettaminen on lähtökohtaisesti haasteellista, koska opiskelijoilla saattaa olla ennakkokäsitys sen vaikeudesta tai monimutkaisuudesta tai luulla sen vaativan ns. korkeampaa matematiikkaa. Näen päätehtävänäni kumota nämä väärät käsitykset ja innostaa opiskelijoita hakemaan tietoa niin kuntataloudesta ihan yleissivistyksen vuoksikin kuin yritysten taloudesta ja kannattavuudesta, jotta palkansaajinakin he ymmärtäisivät yrittäjän näkökulmasta työpaikkansa taloudellisen tilanteen.

Löysin vanhasta opettajaopintojen aikaisesta portfoliosta seuraavanlaisen kuvan.



Tässä kuvassa, tammikuussa 2009, opetan PIRAMK Ikaalisissa taloushallinnon suuntautumisvaihtoehdon valinneille, toisen vuosikurssin opiskelijoille, kurssia Taloushallinto toimintojen ohjaajana. Kurssin pitäminen on tässä minulle jo toinen kerta, olin vetänyt sen ensimmäistä kertaa keväällä 2008. Kirjana luetaan Neilimo-Uusi-Rauvan Johdon laskentatoimi -kirjaa, josta kuva heijastettuna. Kurssi oli integroituna Harjoitusyritystoimintaan, nykyään nimellä Kykylaakso-opintojakso. Tämä tunti videoitiin aikanaan viestinnän harjoituksena.

Tiina Wickman-Viitala 

Koneautomaatio-opetuksen uranuurtaja



Olavi Kopponen
Teknillisten oppilaitosten opettajankoulutus TOPKOssa 1988

Aloitin Tampereen teknillisessä oppilaitoksessa koneautomaation yliopettajana 1987. Hakuprosessiin liittyvän näytetunnin pidin kesällä ja työsuhde alkoi 1.8. Ensimmäinen kosketus tekuun oli, kun tulin pedagogiselle kurssille elokuun alussa. Muistan vieläkin, että ensimmäinen tapaamani henkilö oli Eeva Manni.

Tulin yritysmaailmasta, olin työskennellyt Neste Oy:ssä automaatioinsinöörinä ja asiantuntijana. Opetusmaailma oli minulle aivan uutta ja pedagoginen koulutus tuli todella tarpeeseen. Pedagoginen koulutus kyllä antoi ohjeita, miten jokaiselle tunnille tulisi olla tuntisuunnitelma. Se oli hieman ristiriidassa sen asian kanssa, että ei ollut vielä valmiina koneautomaation opetussuunnitelmaa. Koneautomaatio lähti käyntiin niihin aikoihin Suomen tekuissa ja opetussuunnitelmatyö käynnisteltiin samaan aikaan, kun opetus käynnistettiin kokeiluluonteisesti. Oli siis haastavaa ja kiinnostavaa päästä heti mukaan prosessiin, jossa luotiin jotakin uutta. Pedagoginen koulutus, jota pääsin samaan aikaan suorittamaan, antoi eväitä opettajuuteen. Tärkein oppi minulle oli, että ole itsellesi armollinen. Aloittavalla opettajalla riittää työtehtäviä ja pitää muistaa, että kuormitus säilyy kohtuullisena. Itse opettajuuteen kasvaminen oli usean vuoden projekti.

Siihen aikaan luokissa ei ollut tietokoneita. Oli joitakin tietokoneluokkia, mutta opetusmateriaalia ei juurikaan jaettu sähköisessä muodossa, koska sitä ei yksinkertaisesti ollut jaettavana. Sain entiseltä työnantajaltani entisen tietokoneeni sijoitettavaksi omaan kotiluokkaani. Sijoitin sen tietenkin luokkaan opiskelijapulpetille ja sovimme, että kukin opiskelija toimii vuorollaan kirjurina. Opiskelija kirjoitti silloisella TEKO-tekstinkäsittelyohjelmalla tunnin aikana muistiinpanot, jotka sitten jaettiin opiskelijoille. Opiskelijoilla oli siis jo omia tietokoneita, vaikka niitä ei luokissa ollutkaan. Informaation jakotapa oli tietenkin sen aikainen lerppulevy. Kohta alkoi tulla korppulevyjä. Opiskelijat kävivät keskustelua, kumpaa välinettä käytetään tiedostojen jakamiseen, lerppua vai korppua. Koneissa kun yleensä oli vain toinen asema. Eräs opiskelija totesi, että kyllä jokaisella miehellä löytyy lerppu- ja korppuasema. Joskus se vaan on korppu, yleensä lerppu.

Harjoitustehtäviä alkoi kertyä tiedostoiksi, jotka kasvoivat tehtävämäärän lisääntyessä. Uudet koetehtävät lisäsin aina mukaan harjoitusmonisteeseen. Kerran kiireessä koetta laatiessani kokeeseen tuli kaksi kertaa sama tehtävä, eri tehtävänumerolla. Opiskelijat eivät tietenkään maininneet kokeen aikana asiasta mitään. Niinpä tehtävä arvioitiin kahteen kertaan.

Monistamo monisti opiskelijoille tulevat opetusmonisteet. Sprii-monistuskoneiden aikana oli sanonta, että jos opettajahississä tuoksuu pirtu, niin silloin on tuoretta tietoa.

Monistushuoneessa oli muutama tietokone opettajien käyttöön. Kerran sinne oli ilmestynyt uusi tietokone, ja kiireessä välitunnilla minun oli tarkoitus tulostaa muutama tiedosto. Koneessa oli levykeasema, mutta se oli asennettu sellaisella tavalla, että levyaukon yläpuolella oli korpun mentävä aukko. Niinpä työnsin korpun sinne. Liisa Rikala toimi siihen aikaan tietokoneista vastaavana opettajana ja hän totesi, että eipä kukaan vielä ole aikaisemmin onnistunut tekemään tällaista. No saatiinhan se korppu ulos, kun koneen levyasema irrotettiin. Sähkölaboratorioissa olenkin tuonut opiskelijoille esille tuotesuunnittelun psykologian, eli reikä viestii käyttäjälle, että sinne laitetaan jotakin. Meiltä löytyy oikean ja vasemman käden saksia ja niiden reikiin laitetaan tietenkin sormet. Mutta virtamuuntajassa olevaan aukkoon ei tule laittaa sormia, vaan se on johdinta tai kaapelia varten.

Opetustehtävissä opettajan tulee uudistaa jatkuvasti omaa opetustaan. Luopuminen on usein opettajalle vaikeaa. Kun sain kerrytettyä enemmän opetusmateriaalia tiedostoina, niin oli aika uudistua. Se onnistuikin tosi hyvin. Tiedostojen tallennuspaikat eivät olleet kovin luotettavia. Kotikoneella säilytin runsaasti opetusmateriaalia. Kerran ekaluokkalainen poikani päätti formatoida tietokoneen C-aseman. Hänen mielestään se oli ratkaisu joihinkin ongelmiin. No minun kohdalla se merkitsi tallennetun opetusmateriaalin häviämistä. Hetken järkytyksen jälkeen totesin, että kerrankin tulee uudistettua opetusmateriaali.

Kyllä opetussuunnitelmaakin uudistettiin. Vuosittain saatettiin tehdä ainakin pieniä muutoksia. Konetekniikan opetussuunnitelmassa muutettiin yhtenä vuonna erään tietotekniikan kurssin sisältöä, ja kurssille annettiin samalla uusi nimi. Aikaisempi kurssi jäi kuitenkin jostakin syystä myös mukaan suunnittelupohjiin. Tämän tuloksena lukujärjestykseen tuli aikaisempi tietotekniikan kurssi ja uudempi tietotekniikan kurssi hieman eri nimellä. Näille kursseille satuttiin nimeämään eri opettaja. Tämän tuloksena molemmat kurssit ehtivät mennä 6 viikon ajan ennen kuin opiskelijat huomasivat, että heillä on kaksi samanlaista kurssia, kursseilla on eri nimi ja eri opettajat. No asiahan korjattiin ja opiskelijoiden eduksi.

Tekniikka menee vauhdilla eteenpäin. Ihminen ei kuitenkaan juurikaan muutu. Pedagogiset keinot tämän päivän oppimisessa ovat erilaisia. Kuitenkaan mikään pedagogiikka ei korvaa sitä, että oppijan tulee tehdä työtä oppimisen eteen. Uudet kehittyneet oppimisympäristöt siirtävät vastuuta oppijalle. Tulevaisuudessa opettajien tulee tukea opiskelijoita entistä enemmän oppimaan oppimisessa.

Olavi Kopponen

Verkkopedagogina Lontoossa


Karoliina ”Karo” Leikomaa
Ammatillinen opettajankoulutus TAOKissa 2014 


Suoritin TAOKin ammatillisen opettajankoulutuksen yrittävyyspedagogiikan ryhmässä Tampereella, valmistuin keväällä 2014. Taustalla minulla oli insinööri AMK -tutkinto TAMKin Environmental Engineering -linjalta, yrittäjän ammattitutkinto Tampereen aikuiskoulutuskeskuksesta, kasvatustieteen perusopinnot Tampereen yliopistosta sekä johtamistaidon erikoistumisopinnot TAMKista.

Opettajankoulutukseni jälkeen muutin Lontooseen, jossa työskentelin Online Learning Coordinatorina CIPD-nimisessä koulutusinstituutissa. Työnkuvaani kuului pääosin Moodle-ylläpitoa, mitä olin Suomessakin tehnyt, mutta myös verkko-opetuksen kehittämistä yhdessä kurssien tuutoreiden kanssa. CIPD tuottaa HR-henkilöstön koulutusta ja sertifiointia, jota täällä Britanniassa arvostetaan melko tavalla. Kurssit käsittelivät paitsi HR-työtä niin myös mm. Britannian työlakia. Räätälöityjä koulutuksia pidettiin myös mm. Lähi-Itään, Afrikkaan ja Aasiaan verkon välityksellä.

Määräaikaisen sopimukseni päätyttyä jäin äitiyslomalle, mutta koska halusin pysyä mukana ammatillisessa kehityksessä myös vauva-arjessa, hain opiskelemaan University College Londonin (UCL) Institute of Educationin maisterilinjalle MA in Education and Technology. Pääsyvaatimuksena UCL:iin oli paitsi vähintään Bachelor's Degree, myös opettajankoulutus. Tällä hetkellä teenkin päättötyötäni, Dissertation, pelillisestä oppimisesta ja sen hyödyntämisestä opettajankoulutuksessa.

Vaikka en ole itse suoranaisesti opettaja, olen silti kouluttanut mm. työkalujen käyttöä, myyntiä (Sales Coachin roolissa), sekä verkkopedagogiikkaan liittyviä asioita. Opettajankoulutus onkin ollut ehdoton voimavara näitä koulutuksia suunnitellessa ja pitäessä, sillä olen saanut varmuutta omaan työhöni nimenomaan opettajankoulutuksen kautta. Lisäksi uskon, että myös opetuksen tukihenkilöstön, kuten verkkopalveluiden kehittäjien ja ylläpitäjien, on hyödyllistä ymmärtää pedagogiikkaa ja opettajan työtä, mihin TAOK on antanut loistavat valmiudet!

Karoliina Leikomaa