Kansalaisopiston opettaja

Suvi-Päivikki Soukki-Laine
Ammatillinen opettajankoulutus TAOKKissa 2010

Olen toiminut Porin seudun kansalaisopiston opettajana vuoden 2015 keväästä lähtien. Tampereen TAOKKissa olen suorittanut opettajan pedagogisen pätevyyden vuosien 2008 - 2010 aikana.

Opettajakouluun Tampereelle päätin lähteä hyvän työkaverini Kaija Laurilan pyydettyä minua pitämään tiedonportaat-nimisen koulutuksen Porin kaupungin henkilöstölle vuonna 2005. Olin juuri valmistunut Tietoliikennetekniikan DI, eikä minulla ei ollut mitään kokemusta luokan edessä olemisesta. Jännitin enemmän kuin koskaan, mutta opiskelijoilta sain niin paljon ihania kommentteja, että totesin tässä lepäävän tulevaisuuteni. Niinpä hain ensin lukemaan sosiaalisia aineita sen verran, että haalimieni pisteiden turvin pääsin opettajakouluun Tampereelle. Onneksi pääsin juuri syksyllä 2008 sisään, sillä löysin yhden mukavimmista ryhmistä omakseni. Meillä oli hauskaa koko opiskelun ajan viiden hengen ryhmässä, joka osin kokoontuu edelleen syksyiseen sienimetsään Pomarkkuun – miettimään mitä jatkossa, mitä ollaan vuoden mittaan tehty ja muutoinkin vain hauska pitämään. Tämä ryhmä todisti minulle lopullisesti, että alan vaihto insinööristä opettajaksi oli se oikea tie minun elämälleni. Olen ryhmäni rakkaille jäsenille todella kiitollinen, että ottivat minut osaksi kokonaisuutta.

Miten sitten päädyin kansalaisopiston leipiin? Se kävi yllättävällä tavalla keväällä 2015, kun edeltäjäni Mikko Kirkanen lähti nopealla tahdilla perhesyistä toiseen kaupunkiin. Sain tekstiviestin klo 22.30 nykyiseltä pomoltani, entiseltä kansalaisopiston rehtorilta Heikki Haaparannalta, että Porin seudun kansalaisopisto etsii riveihinsä syksyksi uutta tietotekniikan opettajaa pitämään lähinnä tabletti- ja älypuhelin koulutuksia. Lähdin mukaan kuin hauki rannasta, sillä lähetin 10 minuutin mietinnän jälkeen paluuviestin, jossa luki: ”Tahdon ehdottomasti mukaan toimintaan!” Seuraavana päivänä juttelin jo nykyisen rehtorin Jari Kaasisen kanssa ja sain opettajakollegan Veikko Silvennoisenkin innostumaan yhteistyöstämme. Olimme pitkäaikaisia tuttuja Otsolan kansalaisopiston puolelta, joten Veikko tiesi minun suhtautuvan työhöni tietyllä vakavuudella. Vihdoin minulla oli varma tunne siitä, että olin löytänyt kauan etsimäni työpaikan, joka innosti ja motivoi niin, että varpaan päissäkin kihelmöi vain ajatellessanikin kaikkia opettamisen saralla olevia uusia mahdollisuuksia, joita nyt voisin toteuttaa.

Tabletit ovat aikaisemmin kuuluneet ihmisten lääkekaappeihin, ja niitä on käytetty ainoastaan suurimmassa hädässä särkyyn, nykyisin ne ovat joka päiväisessä käytössä kaikissa kotitalouksissa. Ennen riitti puhelimella se, että sillä voi soittaa ja sittenkin kun pöytäpuhelimet muuttuivat kännyköiksi, oli niissä aluksi uutena piirteenä ainoastaan mahdollisuus tekstiviestien lähettämiseen. Nykyisin puhelimet ovat älykännyköitä ainoastaan, jos niillä voi käydä internetissä tai lähettää sähköpostiviestejä. Nuoret ovat ottaneet laitteet vastaan innostuneina. Vanhemmat taas ovat osin pakotettuja laitteiden käyttöön. Tästä syystä pidänkin opiston tietotekniikkakursseja tärkeänä liimana, jonka tarkoitus on venyä aikaihmisten pelkojen, tietämättömyyden, tiedonjanon sekä oppimishalun luota tietotekniikan syvyyksiin siten, että kaikki osaisivat ainakin perustaidot ja pärjäisivät uusien laitteiden täyttämässä nykymaailmassa. Aikuisilla kun ei ole vaihtoehtoa, vaan jollain tasolla kaikki joutuvat käyttämään tietoteknisiä laitteita riippumatta oikeastaan henkilön omasta tahtotilasta. Näin ollen pidän todella tärkeänä sitä tosiseikkaa, että Veikko ja minä pyrimme kumpikin olemaan helposti lähestyttäviä ohjaajia enemmän kuin perinteisiä autoritaarisia opettajia.

Tulevaisuus on valoisa minun mielestäni. Haluamme rohkaista arempiakin laitteiden käyttäjiä osallistumaan reippaasti kursseille, joissa saa vertaistukea muilta ja uskallusta yrittää laitteiden käyttöä. Omaa laitetta ei kurssille tullessa tarvitse vielä omistaa, vaan päätöksen laitteen hankkimisesta voi tehdä kurssilla ollessaan, ja näkee ennen hankintaa useampia erilaisia vaihtoehtoja, mikä helpottaa päätöksen tekoa. Lisäksi meillä on kursseja myös sotkuisen tietotekniikkasanaston selventämiseen, jotta henkilö ei tuntisi itseään avuttomaksi myyjien monimutkaisen kielen koukeroiden vuoksi.

Koulutuksen anti minulle on ollut uusi elämän tie, jota kulkiessa olen viimeinkin oppinut näkemään ne kauniit kukat, joita elämän polun varrelta niin monet löytävät jo paljon aiemmin. Ei minua silti harmita, että löysin oman tieni vasta aikuisiällä. Oikeastaan päinvastoin, sillä jos olisin käynyt koulutuksen aiemmin olisi muutama tärkeä ystävä jäänyt löytymättä. Opin luottamaan itseeni, mielipiteisiini, näkökantoihini ja muiden näkökantojen arvostamiseen, vaikka ne olisivatkin erilaisia kuin omani. Tunnen saaneeni myös paljon mielenrauhaa ja löytäneeni vastaavalla tavalla ajattelevia ihmisiä, joiden elämänkokemus opettaa myös itseäni. Jos kaiken tämän summaisin yhteen lauseeseen: Opettajana tunnen olevani se ihminen, joksi olen aina halunnut tulla.

Suvi-Päivikki Soukki-Laine

Opettaja on aina opettaja

Tiina Saari
Ammatillinen opettajankoulutus TAOKKissa 1999

Olen filosofian lisensiaatti ja ammatillinen opettaja, opinto-ohjaaja ja pian valmistuva erityisopettaja sekä musiikki- ja psykoterapeutti. Olen myös työnohjaaja ja työnohjaajien kouluttaja.

Aloitin opettamisen jo 1980-luvun alussa ja olen toiminut pianonsoitonopettajana, musiikinopettajana musiikkileikkikoulussa, peruskoulussa ja lukiossa, kansalaisopistossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Opettajaksi pätevöidyin 1998 - 1999 lukuvuonna, kun suoritin opettajan pedagogiset opinnot Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa oli alkanut musiikkiterapeuttien koulutus, ja pääsin opettajankoulutuksen kautta opettamaan musiikkiterapiaa, jota olin jo pitkään opiskellut ja myös työskennellyt alalla. Ylemmän korkeakoulututkintoni pääaine oli musiikkiterapia.

Opettajankoulutuksella oli käänteentekevä vaikutus uralleni. Sain koottua yhteen osaamiseni, opettajuuteni vahvistui ja ammatillisille valinnoilleni tuli uusia merkityksiä. Koulutus mahdollisti uran ammattikorkeakoulun opettajana. Ennen opettajankoulutusta olin opiskellut lisäkoulutuksena aineopinnot kasvatustieteestä, ja opettajan työn ohessa osallistuin aktiivisesti TAMKin sisäiseen koulutukseen, mutta tein myös aineopinnot erityispedagogiikasta sekä opetushallinnon tutkinnon.

Työskentelin Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa yhteensä 15 vuoden ajan, kunnes minut irtisanottiin syyskuussa 2013. Musiikkiterapeuttien koulutus oli valtakunnallisesti ohjattu yliopistojen tehtäväksi. Sitä ennen olin ehtinyt opettamaan musiikkiterapiaa toistakymmentä vuotta ja tekemään monialaista ja erittäin monipuolista muuta opettajantyötä oppilaitoksessa. Opetin sote-alalla ja musiikissa. Tehtäviini kuului opetusta ja ohjausta tutkintoon johtavassa koulutuksessa, mutta työskentelin myös täydennyskoulutuksen tehtävissä. Koulutin työnohjaajia ja toteutin koulutuksia musiikkiterapiasta myös avoimen ammattikorkeakoulun ja täydennyskoulutuksen opetuksena. Toimin tutoropettajana ja tein opinto-ohjaukseen, erityisopetukseen ja harjoittelunohjaukseen sekä opiskelijavalintoihin liittyviä tehtäviä, mutta toimin myös vastaavana opettajana ja tiimijohtajana ja osallistuin TAMKin esimieskoulutuksiinkin.

Tein useita vuosia projekti- ja hanketyötä ja vastasin yhdestä sisäisenä kehittämishankkeena toteutuneesta hankkeesta sekä toimin kaksi vuotta pianopedagogisen laboratorion tutkimus- ja kehittämiskoordinaattorina. Tein hankehakemuksia, toteutin alumnikyselyn ja täydennyskoulutuskyselyn, osallistuin aktiivisesti erilaiseen dokumentointiin raporttien, blogien ja artikkelien muodossa, mutta myös videotallenteita käyttäen. Osallistuin paljon myös organisaation kehittämiseen, kuten monien toimintamallien kehittämiseen usein niiden pilottivaiheessa. Työhöni kuului verkostotyötä ammattikorkeakoulun sisällä ja ammattikorkeakouluverkostossa, mutta tein myös jonkin verran kansainvälistä verkostotyötä. Minulla oli paljon kontakteja työelämään ja tein aktiivisesti yhteistyötä oppilaitoksen ulkopuolisen työelämän kanssa.

Kun irtisanomiseni tapahtui, jatkoin opiskelua syväjohtamisen valmennusohjelman ryhmässä ja aloitin ohjaavan opettajan koulutuksen. Hanketyön kautta olin jo saanut opettajavalmentajankoulutuksen. Toimin 2013 - 2015 sivutoimisesti TAOKissa ohjaavana opettajana. Tärkeä päätös oli hankkia tutkijakoulutus. Tutkintoni valmistui Jyväskylän yliopistossa 22.11.2016 pääaineenani musiikkikasvatus. Kytkin jatkokoulutusprosessiin Suomen työnohjaajat ry:n työnohjaajien kouluttajakoulutuksen, joka valmistui joulukuussa 2015. Nämä koulutukset vahvistivat sekä kasvatustieteellistä että ohjausalan osaamistani, mutta myös pedagogista osaamistani. Lisäksi sain koulutuksista paljon lisää työelämäosaamista ja tutkimusosaamista. Suoritin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opinto-ohjaajankoulutuksen toukokuussa 2016 ja opiskelen nyt Jyväskylän yliopistossa erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavia opintoja. Erityisopettajanopintoni päättyvät kevään 2018 aikana.

Olen harjoitellut opintoihini liittyen Tampereen ammattikorkeakoulun työnohjaajakoulutuksessa, Tampereen ammattiopisto TREDUssa sekä opinto-ohjausta että erityisopettajan työtä sekä Tampereen klassillisessa lukiossa opinto-ohjausta. Omaa tutkimustani olen päässyt esittelemään työnohjaajille ja musiikkiterapeuteille artikkeleiden kautta ja kouluttajana toimien. Ensimmäinen ja ainoa tieteellinen artikkelini julkaistaan 4/2017 Musiikki-lehdessä. Suomen työnohjaajat ry:n Pirkanmaan aluekoordinaattorina järjestin koulutuksia alueen työnohjaajille. Minulla oli toiminimikin, mutta tavoittelen taas pedagogista työtä koulutusorganisaatiossa uuden osaamiseni pohjalta. Opettajuus on tärkeä osa ammatillista identiteettiäni.

Opettajan ja opiskelijoiden välinen vuorovaikutus mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymisen ja tulevaisuuden rakentamisen. Opettaminen sisältää paljon kiinnostavia elementtejä: johtamista, opettamista, ohjaamista, mutta myös opiskelijan kannattelua ja tukemista, rohkaisemista ja innostamista. Opettajan työssä voi käyttää luovuutta ja kaikkea ammattitaitoa opiskelijoiden hyväksi ja työelämän kehittämiseksi. Ammatillinen opettaja rakentaa yhteiskuntaa yhdessä opiskelijoiden ja työelämän kanssa. Opettaja on aina opettaja.

Tiina Saari

Uunituore ope

Rami Juvonen
Ammatillinen opettajankoulutus TAOKissa 2017

Suoritin ammatillisen opettajankoulutukseni TAOKissa, virallinen valmistumispäivä oli 29.12.2017. Otin koulutusta varten opintovapaata, mutta nyt uudenvuoden jälkeen palailen taas päivätyöhöni Sandvikille. Edelliseltä koulutukseltani olen tietotekniikan DI ja Sandvikilla teen Test Leadin hommia.

Opettajankoulutus oli töiden ohessa ollut mielessäni monta vuotta, ja pääsin opiskelemaan suoritettuani ensin kasvatustieteiden perusopinnot avoimessa yliopistossa. Tulevaisuuden työni näen olevan jonkinlainen yhdistelmä asiantuntijana toimimista tuotetekehityshankkeissa ja opettamista. Olen opintojen ohessa kirjoittanut kirjaa nimikkeellä "Ohjelmistoprojektin sudenkuopat ja miten ne vältetään". Kirja on tarkoitus julkaista kevään aikana.

Koulutus on antanut minulle ensinnäkin enemmän mahdollisuuksia tulevan työni suhteen sekä uusia kontakteja. Olen tehnyt IT-tuotekehityshommia vuodesta 2004, joten oli varsin tervetullutta vaihtelua päästä tekemään yhteistyötä eri ammattialoja omaavien ihmisten kanssa. Opettajan työssä palkitsevinta mielestäni on se hetki, kun näkee oivalluksen syttyvän oppilaan silmissä. Silloin on tehnyt jotain oikein.

Rami Juvonen